The second family

by - 1.55

Neljä ja puol kuukautta. 19 viikkoa. 133 päivää. Niin monta hetkeä ja muistoa. Vähän silti vielä kokematta. Voisin väittää, että ilman näitä ihmisiä, jotka tavattiin täällä Skotlannissa, tää ois ollu aivan erilainen kokemus.


Me tutustuttiin meiän kämppiksiin todella hyvin, ja saatiin niistä ikään kuin toinen perhe. Niiden kanssa jaettiin iloja ja suruja, kiusattiin toisiamme, huolehdittiin toisistamme. Aivan niin kuin perheessä tehdäänkin. Tällä hetkellä kaikki ovat lähteneet jo koteihinsa eri maihin: Bulgariaan, Suomeen ja Ranskaan. Ja yks vielä lähti kotikaupunkiinsa Lontooseen, jättäen meidät tänne keskenään Marinan kanssa. Voin kertoa, että core 1, 4th floor, flat P ei oo ikinä kuulostanu näin hiljaiselta ja elottomalta kuin nyt. Jestas että kaipaa jo niitä upeita hemmoja, ikävä on kova jo tässä vaiheessa.



Näiden ihmisten kanssa koettiin muun muassa vikat bailut the Unionissa, Bamboo- ja Sugarcube-klubit, Lontoo-reissu, Isle of Skye, Edinburgh, Glasgow ja muut ISUKTourin järkkäämät matkat jne. Nähtiin Paisley aivan uudessa valossa, uusia paikkoja ja reittejä. Paljon upeita ja unohtumattomia muistoja. Onneks nykyään on sosiaalinen media auttamassa tässä yhteydenpidossa.

Ahahaha vuorattii meiä keittiö täyteen näitä kuvia Aurélienista.. Se arvosti ja alko vihaa meitä entistä enemmän. xDDD Naurattaa vieläki !

Kiitos Skotlanti, kiitos Paisley, kiitos UWS. Tuun yhtä mahtavaa kokemusta ja matkaa rikkaampana kotiin Suomeen 12 päivän päästä.


Pidemmän version tästä voitte lukea täältä enkuks.

You May Also Like

0 comments