Maanantai - maanantai tapahtui

by - 20.13

Phuuh miten nää päivät vaan lipuukaan ohitse huomaamatta. En edes tajunnu, etten oo pitkään aikaan tännekään saanu mitään kirjoiteltua ! Tosin ei mulla oikein mitään erikoista asiaa ees ole, töitä oon tässä tehny jumalattomasti ja niiden jälkeen/ennen ei vaan jaksa tehdä yhtikäs mitään. Oon sit mieluummin joko nukkunu vähän pidempään tai kattonu Supernaturalia (alotin sen iiihan alusta taas). Haha kuinka laimeelta kesältä kuulostaa, I know.

Mut löytää Snapchatista nimimerkillä hemppe.
Tosiaan töitä tuntuu että ois tehny jotenkin ekstramäärän, kun ei oo ollut vapaapäiviäkään kuin se kaks viikossa. Elikkäs sellaselta perus ei-vuorotyöläisen työviikolta kuulostaa. Käväisin keskiviikkona yhdessä työhaastattelussa, jonka kohtalosta en ole vieläkään päättänyt. Saisin siis sen työn, mutta nyt tälleen jälkikäteen on alkanut mietityttämään erinäköiset asiat. Saan kuitenkin jahkailla tän viikon loppuun asti onneks, eli silloin viimeistään päätöstä tästä jutusta. Hoppades.


Vihdoin ja viimein hommasin sen uuden imurinkin taloon ! Nyt on sitten taas puhdasta jälkeä. Tosin eipä täällä mitään törkyistä ikinä kuulemma oo ollukaa.

Lauantaina töiden jälkeen lähdin Espooseen kaverini tyköön, jossa syötiin jätskiä sekä mansikoita ja juteltiin kuulumisia. Oli kyllä erittäin chilliä siinä niiden parvekkeella olla viltit päällä ja syödä mansikoita ja katsella lentokoneiden laskeutumista (siitä kun näki hyvin kun ne tulivat alas). Ja edelleen oon sitä mieltä, että niiden kämppä on upein jonka oon ikinä nähnyt. Tahtoo myös. Ehkä ens vuonna...

Sen jälkeen hain tuon yhden ihanan taas viikonlopuks mun luo, käytiin kaupasta hakemassa ruokaa ja naposteltavaa ja illemmalla katsottiin mun tykönä True Detective-sarjaa. Jäin jo koukkuun. Ja muutenkin olin naama erikoisen ylöspäin koko viikonlopun, leijuin vaan taivaassa asti. Kunnes romahdin takas maan pinnalle.


Ja niin tosiaan tästä päivästä... Mulla on koko päivän ollu sellanen kiukkunen olotila, enkä oo oikeesti jaksanu yhtikäs mitään vaivaa nähdä minkään jutun eteen. Tuntuu et seinätkin kaatuu vaan päälle, eikä mikään onnistu. Ei siis vaan oo napannu. Töissä olin kuin joku robotti, ja näin jälkikäteen pelottaa kun en oikeestaan muista kovinkaan paljoa koko päivästä. Silleen ykskin väärä sana ja oon mököttäny. Kaiken lisäks yks perhanan kirje veti multa maton kokonaan jalkojen alta, ja heräsin todellisuuteen. Eilen illalla oli samankaltaiset fiilikset. Huomenna uusi päivä ja toivon mukaan parempi sellainen myös.

Viikonloppuna sitten Jyväskylään ! Pieni irtiotto arjesta, mut ensin pitäis jaksaa nää neljä työpäivää painaa. Yli 30h viikkotunnit tällä viikolla, pieni ero tavalliseen... Wish me luck ! Ollaan pohdiskeltu myös Blockfesteille lähtemistä, ja kovasti näyttää siltä, että lähdetäänkin sinne tsiigailemaan menoa ja muutenkin Tamperetta uudemman kerran paremmalla ajalla. Mun kesästä tuli siis taas astetta parempi.

You May Also Like

0 comments